POLVIVAMMAT
Eturistisidevamman hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoitolinjaa ei ratkaise pelkkä magneettikuva, ikä tai yksittäinen kliininen löydös. Keskeistä on arvioida polven toiminnallinen stabiliteetti, potilaan tavoitteet, urheilulajin vaatimukset sekä mahdolliset liitännäisvammat.
Eturistiside eli ACL on yksi polven tärkeimmistä stabiloivista nivelsiteistä. Se osallistuu erityisesti polven etu-takasuunnan ja kiertoliikkeen hallintaan.
Eturistisidevamma syntyy usein urheilussa nopean suunnanmuutoksen, kiertoliikkeen, jarrutuksen tai hypystä alastulon yhteydessä. Vamma voi syntyä myös kontaktitilanteessa, mutta suuri osa ACL-vammoista tapahtuu ilman suoraa kontaktia.
Tyypillisiä alkuvaiheen oireita ovat kipu, turvotus ja tunne polven pettämisestä tai muljahtamisesta.
Diagnoosi perustuu oirekuvaan, polven kliiniseen tutkimukseen ja yleensä magneettikuvaukseen.
Eturistisidevamma ei aina ole vain eturistisiteen vamma. Samalla arvioidaan nivelkierukat, rustopinnat sekä muut nivelsiteet. ACL-vammaan voi liittyä esimerkiksi nivelkierukan repeämä, root- tai ramp-vaurio, rustovaurio tai muiden nivelsiteiden vaurio.
Liitännäisvammoilla voi olla merkittävä vaikutus sekä hoitolinjan valintaan että polven pitkäaikaisennusteeseen.
Eturistisiteen täydellinen repeämä ei automaattisesti tarkoita leikkausta. Toisaalta kaikkia potilaita ei myöskään ole perusteltua hoitaa ennalta määrättyä aikaa konservatiivisesti ennen kuin hoitopäätöstä voidaan arvioida uudelleen.
Pystyykö polvi toimimaan vakaasti siinä elämässä ja urheilussa, johon potilas haluaa palata?
Epävakausoire eli polven pettäminen tai muljahtaminen erityisesti kiertoliikkeissä on yksi tärkeimmistä hoitolinjaan vaikuttavista tekijöistä.
Heti vamman alkuvaiheessa ei kuitenkaan aina pystytä varmasti ennustamaan, kenelle toiminnallinen epävakaus kehittyy. Siksi päätös perustuu kokonaisriskiarvioon.
• polven toiminnallinen ja kliininen stabiliteetti
• potilaan ikä
• urheilulaji ja tavoitetaso
• suunnanmuutos- ja kiertokuormituksen määrä
• nivelkierukka- ja muut liitännäisvammat
• anatomiset ja yksilölliset riskitekijät
• potilaan omat tavoitteet ja hoitotoive
Hoitopäätös tehdään potilaan ja hoitavan lääkärin yhdessä tekemän riskiarvion perusteella.
Lapsen tai nuoren avoimet kasvulinjat eivät yksin ratkaise eturistisidevamman hoitolinjaa.
Kasvulinjojen avoimuus vaikuttaa ennen kaikkea leikkaustekniikan suunnitteluun. Jos nuorella urheilijalla on toiminnallista epävakautta, korjattava nivelkierukkavaurio tai tavoitteena paluu korkean riskin suunnanmuutoslajiin, operatiivinen hoito voi olla perusteltu myös kasvun ollessa kesken.
Kasvulinjat vaikuttavat leikkaustekniikkaan – eivät yksin ratkaise hoitolinjaa.
Eturistisiteen rekonstruktio, siirteen valinta, liitännäisvammat ja yksilöllinen leikkaussuunnittelu.
Strukturoitu kuntoutus ja polven toiminnallisen stabiliteetin seuranta.