ETURISTISIDEVAMMA

Aktiivinen konservatiivinen hoito

Aktiivinen konservatiivinen hoito

Eturistisidevamma voidaan valikoiduilla potilailla hoitaa myös ilman leikkausta. Konservatiivinen hoito ei tarkoita lepoa tai odottamista, vaan aktiivista, strukturoitua ja progressiivista kuntoutusta. Hoidon aikana seurataan erityisesti polven toiminnallista stabiliteettia ja sitä, pystyykö potilas palaamaan turvallisesti tavoittelemalleen aktiivisuustasolle.

Milloin konservatiivinen hoito voi onnistua?

Milloin konservatiivinen hoito voi onnistua?

Konservatiivinen hoito on varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun polvi on toiminnallisesti vakaa eikä siinä esiinny toistuvaa pettämistä tai muljahtamista.

Heti vamman alkuvaiheessa ei voida varmasti ennustaa, kenellä polvi säilyy toiminnallisesti vakaana. Tietyt tekijät voivat kuitenkin lisätä konservatiivisen hoidon onnistumisen todennäköisyyttä.

• polvi vaikuttaa kliinisessä tutkimuksessa suhteellisen vakaalta

• kuntoutuksen aikana ei esiinny toistuvia giving-way- eli pettämistilanteita

• nuori ikä ei korostu osana potilaan kokonaisriskiprofiilia

• urheilulajiin ei liity runsaasti suunnanmuutos- ja kiertokuormitusta

• lihasvoima ja liikehallinta palautuvat hyvin

• lajikohtaista kuormitusta voidaan lisätä ilman epävakausoiretta

Yksittäiset nuoret urheilijat voivat palata myös suunnanmuutoslajeihin ilman leikkaushoitoa. Tällöin edellytyksenä on, että polvi säilyy vakaana asteittain lisääntyvässä lajikuormituksessa ja urheilija täyttää Return to Sport -arvioinnin kriteerit.

Konservatiivisen hoidon onnistumista ei ratkaise ikä tai urheilulaji yksin. Ratkaisevaa on, pystyykö polvi toimimaan vakaasti siinä kuormituksessa, johon potilas haluaa palata.

Konservatiivinen hoito on aktiivista kuntoutusta

Konservatiivinen hoito on aktiivista kuntoutusta

Konservatiivista hoitoa ei tule ymmärtää passiiviseksi seurannaksi tai ennalta määrätyksi odotusajaksi.

Hoito toteutetaan suunnitelmallisesti polvivammoihin perehtyneen ortopedin ja ACL-kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin seurannassa.

Fysioterapeutti Marko Kinnunen

Alkuvaiheessa tavoitteena on:

• vähentää turvotusta

• palauttaa polven täysi ojennus ja liikelaajuus

• aktivoida etu- ja takareiden lihaksisto

• palauttaa normaali kävely ja perusliikehallinta

Tämän jälkeen harjoittelua lisätään asteittain.

Voima →

tasapaino ja liikehallinta →

juoksu →

hypyt →

suunnanmuutokset →

lajikohtainen harjoittelu

Konservatiivisen hoidon tutkimusnäyttö perustuu intensiiviseen ja pitkäkestoiseen kuntoutukseen. Esimerkiksi Frobellin satunnaistetussa tutkimuksessa kuntoutusryhmien potilailla oli kahden ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin yli 50 kuntoutuskäyntiä.

Konservatiivinen hoito ei tarkoita muutamaa fysioterapiakäyntiä ja odottamista, vaan pitkäjänteistä aktiivista kuntoutusta.

Epävakausoire muuttaa hoitolinjaa

Epävakausoire muuttaa hoitolinjaa

Konservatiivisen hoidon tärkein seurattava asia on polven toiminnallinen stabiliteetti.

Jos polvi alkaa kuntoutuksesta huolimatta toistuvasti pettää tai muljahtaa erityisesti suunnanmuutos- ja kiertoliikkeissä, hoitolinja arvioidaan uudelleen.

Toistuvat epävakaustilanteet altistavat uusille nivelkierukkavaurioille ja muille sekundaarivaurioille, joilla voi olla merkittävä vaikutus polven pitkäaikaisennusteeseen.

Kuntoutus ei ole ennalta määrätty odotusaika. Sen aikana selvitetään, pystyykö polvi toimimaan vakaasti potilaan tavoittelemalla aktiivisuustasolla.

Nuori suunnanmuutoslajin urheilija

Nuori suunnanmuutoslajin urheilija

Tavoitteellisesti jalkapalloa, käsipalloa, koripalloa, salibandya tai muuta voimakkaasti suunnanmuutoksia sisältävää lajia harrastavan nuoren riskiprofiili on erilainen kuin esimerkiksi juoksuun tai pyöräilyyn palaavan aikuisen.

Jos nuoren urheilijan polvi pysyy toiminnallisesti vakaana ja kuntoutus etenee suunnitellusti, konservatiivista hoitoa voidaan jatkaa.

Jos sen sijaan ilmaantuu toistuvaa toiminnallista epävakautta, hoitoa ei ole perusteltua jatkaa vain ennalta määrätyn aikarajan saavuttamiseksi.

Kuntoutuksen päätepiste on Return to Sport

Kuntoutuksen päätepiste on Return to Sport

Konservatiivinen hoito ei pääty tiettyyn kalenteripäivään.

Paluu liikuntaan ja urheiluun perustuu toiminnalliseen palautumiseen.

Arvioinnissa huomioidaan:

• lihasvoima

• polven stabiliteetti

• toiminnallinen suorituskyky

• liikkeen laatu

• psykologinen valmius

• lajikohtainen kuormituskestävyys

Aktiivinen kuntoutus →

progressiivinen kuormitus →

lajiharjoittelu →

Return to Sport

Tavoitteena ei ole vain oireeton polvi, vaan polvi, joka toimii vakaasti ja luotettavasti potilaan tavoittelemalla aktiivisuustasolla.